Ahmin akkainlehtiä sekä silmin että ajatuksin. Kolahtavimmat jutut talletan joko paperisina tai sähköisinä. Tälle sivulle kerään linkkilistaa verkosta löytyvistä sivuista, jotka sisältävät ajateltavaa, kannustavat, ilahduttavat tai pysäyttävät.

Kiitos, kun suosittelet minulle linkkejä, jotka mielestäsi sopisivat tähän kokonaisuuteen.

Ilkka Koppelomäki: Mikä on sinun uusi rutiini?
Uskalla innostua -viikkokirje nro 291 | 9.10.2013

Matka parempaan oloon on hyvien rutiinien opettelemista ja huonojen lopettamista. Kuten linkin tekstin kirjoittaja toteaa, uusi rutiini ei voi olla ristiriidassa sen kanssa, mitä haluat. Parempi hitaasti opittu uusi tottumus kuin väkisin aloitettu pakkopulla.

Fitnessmalli Janni Hussi sai tarpeekseen riutumisesta: ”Elin vuosikausia itsekeskeisessä fitnesskuplassa”
menaiset.fi 8.8.2015

Nelikymppisenä tajuan, ettei minun tarvitse olla 100% fit, mutta myös sen, että on vaarallista ja epämukavaa olla kovin fat. Tätä Jannin kuvaamaa fitness-ajattelumallia näkee myös aikuisten elämässä. Asiat eivät toimi kohtuuttomuuksiin mennessään. Elämä ei ole musta-valkoista. Ehdottomuus kuihduttaa eniten ihmistä itseään. Yleensä enemmän elämänlaatua ja terveyttä kuin vyötärön tai hauiksen ympärysmittaa. Siksipä hitaita, pieniä askeleita ja uusia tapoja elämästä nautiskellen.

Hauskoja ja/tai hyödyllisiä linkkejä

• Polar Loop -aktiivisuusranneke & H7-sykevyö
  Tuore lemmikkini, joka tuuppaa hellästi liikkeelle. Askeleiden kerääminen saa ihan uutta intoa, kun ranneke laskee niitä puolestani. Bluetoothilla pelittävä sykesensori tuo tarkempaa ja kannustavampaa tietoa. Polar Flow pitää päiväkirjaa aktiivisuudesta, unesta ja treeneistä.
• Sports Tracker
  Tämä lempeä tsemppari on iPhoneni vakiovaruste. Ilmaisversiokin kertoo kuljetun matkan, käytetyn ajan ja muuta hyödyllistä. Suosittelen; en numeroiden vaan tsempin tähden.
• 10000 askelta päivässä
  kodinkuvalehti.fi 29.12.2014
  Terveen aikuisen suositellaan ottavan 10000 askelta päivässä. Se, kuinka pitkän matkan 10000 askeleella kuljet, riippuu askeleen pituudesta.
• Cooper-testi – kuntotason arvioinnin taulukko
  Cooperin testillä mitataan maksimikestävyyttä. Sen kehitti yhdysvaltalainen tohtori Kenneth H. Cooper vuonna 1968 armeijan käyttöön. Ideana on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee. Testitulos kertoo maksimaalisesta hapenottokyvystä. Peruskuntoa, hapenottokykyä ja siten myös Cooper-tulosta voi parantaa pitkäkestoisella liikunnalla, jossa käytetään kehon suuria lihaksia (mm. reipas kävely, sauvakävely, juoksu, soutu, kuntouinti, pyöräily, rullaluistelu, luistelu ja hiihto). Tulosten parantaminen vaatii säännöllistä (3–5 kertaa/viikko) kestävyysharjoittelua (15–60 min./kerta) siten, että se laittaa hikoilemaan ja hengästymään.