Kategoria: liikunta

Salakäynti vaa ´alla

On Tekijä SatuKategoria(t): elämänmuutos, hyvinvointi, liikunta, ravinto2 kommenttia

Kaksi varsinaista Satuhetki-viikkoa takana. Kuluneen viikon kalenterissa oli neljä Satuhetkeä. Haastoin itseni monipuolisten, lämpimien hyvän olon ruokien ideoinnissa. On viikkotilityksen aika:

Lenkkeilin viikolla 4 kertaa ja 29,5 kilometriä.
Käytin liikuntaan aikaa 4 tuntia, 41 minuuttia ja 42 sekuntia.
Juoksua tuohon aikaan mahtui 30 minuuttia.
Muutamana päivänä söin ”kunnon” ruokaa eli
lämpimän aterian salaattityyppisen aterian tilalla.
Hierojalla nautin 60 minuuttia ja viikkoon mahtui kesäillan juhlatkin.

Vähärasvaista naudanjauhelihaa, runsaasti tomaattia, tummaa proteiinipastaa, oliiveja, purjoa ja salaattia.

Koska kesäjuhlat olivat eilen illalla, olo on tätä kirjoittaessa… nooh laiska. En kärsi madafakin darrasta, mutta onhan tämä kuitenkin sellainen dagen efter. Kivat kekkerit, ihanaa ruokaa ja loistavaa seuraa. Naurua, tanssia ja hieman syvällisempiäkin keskustelunaiheita. Hieman alkoholiakin. Aamun avasi Satuprinssini valmistama suolainen, rasvainen ja jumalainen karjalanpiirakka-munavoi-pekoni -aamiainen. Koukuttavin wanhan elämäni heikkous – sipsit – rouskui myös muutaman kourallisen muodossa viikonlopun ravintoympyrässä. Nautin jokaisesta suupalasta ja kulauksesta vapautuneesti. Kakkosviikkoni aikana tein huomattavasti enemmän hyviä valintoja kuin näitä ravintoarvoiltaan hivenen kehnompia. Tämänpäiväisellä lenkillä en juossut, mutta lähes seitsemästä kävelykilometristä osasin olla iloinen.

Hyviä tapoja kaksi kertaa sen verran kuin ennen,
huonoja vain puolet entisestä. – Satu

IMG_0100
Lähiruokapiiristä ostetut luomumunat taipuivat viikolla mm. munakkaaksi, joka on mielestäni erinomainen lounas.

Salakäynti vaa ´alla

Päätin jo elämänmuutosmatkaa suunnitellessani, että vaakaa ja mittanauhaa en pakkaa käsimatkatavaroihin. Päätin käydä vaa´alla kuukauden välein. Jokainen elämäänsä keventänyt tietää, kuinka nopeasti hyvä ravinto ja lisääntynyt liikunta tuntuvat korvien välissä. Bongasin viikolla hyväntuulisuushermoon kolahtaneen toteamuksen. IMG_0042

Viikolla minäkin olin heikko. Oli hämärä ja hiljainen aamu. Hiivin hiljaa vaakani luo, vedin sen äänettömästi kaapin alta. Katselin ympärilleni. Ei ketään missään. Koko muu perhe unessa. Naapurustokin. Hivutin yöppärin päältäni ja astuin kissamaisen kevyesti vaa´an lasiselle pinnalle. Toimin nopeasti. Ennätin todetan tilanteen ja hävitin kaikki jäljet salamannopeasti. Oli puolikuu ja minä olin ottanut varaslähdön puntarille. En ollut ylpeä teostani. Olin kuitenkin nähnyt kaiken tarvittavan. Vaakani yritti olla cool; samaltahan ne diginäytön kulmikkaat numerot aina näyttävät, vaikka olisivat erilaisissa järjestyksissäkin. En kuitenkaan antanut tuon sadan gramman tarkan vekottimen pilata aiheuttamaansa hyvää tuulta. Suunta oli alaspäin. Sillä ajatuksella tsemppaan itseni oikeaan, viralliseen Punnituspäivään. Se koittaa viikon päästä.

Sunnuntai-illan ”Vaaleanpunaiseen Puumaan” livahti 2 rkl vaniljakermajäätelöä, 250 g maitorahkaa, desin verran 10% mustikkakeittoa ja kourallinen pakastemansikoita.

Uusi viikko alkamassa. Kalenterissa taas neljä Satuhetkeä. Satuhetki-köökissä kokeiluun pääsee inkivääri. Ostin sellaisen tuoreen känkkyräisen, soseutin ja pakastin. Tarkoitukseni on ottaa aasialainen ihmekasvi hippusina ruoka- tai ainakin juomavalioon viikon aikana.

Kiitos palautteistanne täällä blogissa kuin kylilläkin.
Aikamoisen laadukas akkalauma meitä on hyvää oloa etsimässä.
Hyvä sä, hyvä mä!

Intervalli-intoa

On Tekijä SatuKategoria(t): elämänmuutos, hyvinvointi, liikunta, ravinto2 kommenttia

Johan on. Yhdeksää lenkkipäivääni seurasi eilen suunniteltu lepopäivä. Tai no kotityöilta ja juuri hierotusta selästä nauttiminen. Vaan mitä teki minun mieleni? Se tahtoi ulos. Liikkeelle. Lenkille. Urheilemaan. Tuota tunnetta jos olisi saanut tuntea vuosien varrella hieman useammin, ei oltaisi nyt tässä tilanteessa. Kostoksi pidin tämän toisenkin lenkittömän päivän. Okei, suunniteltu tämäkin.

Kahden polven intervalli-iloa

Olen kirjannut Satuhetket kalenteriini. Osaan jo sanoa, että huomenna ja sunnuntaina taas menen. Menen, vaikka väsyttäisi. Menen, vaikka ei huvittaisi. Menen, vaikka sattuisi sinne tai tänne ja pitäisi sitä sun tätä. Haastavinta omatoimisen liikunnan harrastamisessa on ollut aina se, että muu elämä on ajanut ohi. Lenkillehän pääsee sitten toiste! Niinpä niin. Toki se aikaan sidottu, ohjattukin liikuntahetki on ollut pakko joskus jättää väliin. Nyt tunnen hassua tyytyväisyyttä, kun puhelimen kalenterissa lukee SATUHETKI. Se tietää lenkkarihommia – ja minäminä-aikaa. Melkein.

10-vuotiaani lähti lenkille kanssani tiistaina. Hänestä oli hauskaa, kun puhelimen piipitys määräsi, koska juoksu alkaa, kävely päättyy ja taas kohta toisinpäin. Piipittäjä oli intervalliajastin. Intervalli tarkoittaa oikealle urheilijalle ymmärtääkseni pystysuoraa vuorenseinää, gepardin nopeata rakettisäntäystä kumpareen päälle, järkyttävää sykkeennousua ja sen nopeata laskua. Minulle intervalli tarkoittaa tällä hetkellä ja tässä kunnossa jotain ihan muuta. Minun intervallini on sitä, että muutaman kilometrin lämmittelykävelyn jälkeen juoksen minuutin, kävelen kaksi, juoksen minuutin ja kävelen kaksi. Tätä jatkan puolen tunnin ajan, huohotan ja iloitsen, että tuli juostua yhteensä 10 minuuttia. Tunnin puolikkaat kuluvat todella nopeasti ja matkamittariin kertyy pidempi lenkki kuin pelkästään kävelemällä. Tänään opetin Gymboss-sovelluksen käytön 10-vuotiaalleni ja hän kävi yksin hauskuuttamassa itseään intervallein lenkkipolulla. Jatkossa en ehkä pääse yksin lenkille, mutta lenkkeilyä lapsen kanssa pidän todellisena laatuaikana. Sellaista sinäminä-aikaa.

Murukastiketta ja makaroonia

Minä kuulun siihen seiskytluvulla syntyneiden sakkiin, joiden kotona käryytettiin vitivalkoisia vehnäjauhoja rasvassa ilman liesituuletinta. Syntyi pikkuisen kokkareinenkin kastike maustepippurilla maustetulle sika-nautajauhelihalle. Ruskean murukastikkeen kaveriksi keitettiin spagettia. Joskus sitä oli sellaista kamalanhirmupitkääkin. Annoksen päälle lorautettiin reilu kasa Felix-ketsuppia. Maistui! Ja pihapelit kutsuivat. Illalla kotiin tullessa oli taas nälkä.

Omat lapset saavat virtaa samasta ruoasta. Meidän perheessä kastike syntyy 10% naudan jauhelihasta, tummasta soijarouheesta, tomaattimurskasta, tomaattimehusta, kuivatusta tomaatista ja kourallisesta muita mausteita. Spagetti on tummaa. Felix sanoo olevansa nykyään vähemmän sokerinen ja enemmän tomaattinen.

Satumaisen Pasta Pomodoron protsku on 3/4 jauhelihaista ja 1/4 soijarouheista.

Kiitos kivasta palautteesta Satuhetkiin liittyen. Tintti lähetti namskikselta kuulostavan siemennäkkärin ohjeen. Julkaisen sen näillä sivuilla heti, kun olen itse ennättänyt testata. Ruokapuolta tarjoilen enemmän Satuhetken Facebook-sivulla.

 

Hikeä, hengästymistä, pysähtymistä ja ajatustyötä

On Tekijä SatuKategoria(t): elämänmuutos, hyvinvointi, liikunta, ravintoJätä kommentti

Jes! Voitin itseni kuluneella viikolla seitsemän kertaa.

Päätin viime sunnuntaina, että teen joka päivä – viikonpäivästä tai vireystasostani riippumatta – vähintään 60 minuutin tehokkaan kävelylenkin hikoillen, kuunnellen luontoa ja omaa hengästymistäni. Ei juoksuaskelia, ei musiikkia, eikä sykkeen seurantaa millään teknisellä härvelillä.

Onnistuin melkein. Sääntörikkomuksia tein seuraavasti:

  • keskiviikkona jäin reilut puoli minuuttia tavoitetunnistani
  • tänään en lähtenyt lenkille yksin vaan Satuprinssini kanssa
  • koko viikon ranteessani killui aktiivisuusranneke ja tänään otin mukaan myös upouuden sykevyön
  • jokaiseen lenkkiini liittyi rappusjuoksu
    (juoksin 28-200 porrasta/lenkkikerta)

Armahdan itseni noista. Ihania rosoja perfektionistin elämässä =)

Kävelin viikolla 7 kertaa ja 49,5 kilometriä.
Käytin liikuntaan aikaa 8 tuntia 9 minuuttia ja 18 sekuntia.
Lenkkini päättäviä rappusia nousin viikon aikana 788 kpl.

Kotikuntani on täynnä upeita lenkkipolkuja.
Kotikuntani on täynnä upeita lenkkipolkuja.

16 500 askelta/ päivä

Löysin ajan lenkeilleni, koska olin niin päättänyt. Kolmen lapsen yh-äitinä en voi kuitenkaan hehkuttaa kuinka helppoa se oli. En voi myöskään sanoa, että se olisi ollut mahdottoman vaikeaa. Olin viikolla kahdeksan tuntia poissa kotitöistä. Lapset vielä lomailivat ja olivat osan viikkoa pois kotoa. Ruoanlaittoa minun ei siis tarvinnut miettiä koko perheelle. Käytin kyllä tavallista enemmän aikaa miettien ja pakaten omia ja aikuisen tyttäreni eväitä.

En voi sanoa, että lenkkipolku olisi huudellut nimeäni tai, että jokainen liikuntatuokio olisi ollut yhtä juhlaa. Ei huutanut, eikä ollut. Maanantai oli helpompi kuin tiistai. Keskiviikkona kärsin kovasta päänsärystä, enkä olisi lähtenyt lenkille, ellen olisi haastettani täällä julkisesti huudellut. ***keleen PMS! Myös lauantaina olisin tehnyt paljon mieluummin jotakin muuta (lue: laiskotellut) kuin lenkkeillyt. Jokapäiväinen tukanpesu ärsytti.

Haasteesta jäi kuitenkin käteen ehdottomasti enemmän positiivista kuin negatiivista.

Lenkkitunti oli 100% omaa aikaani. Kävelin kuutena päivänä yksin. Vaikka tänään sainkin seurakseni Satuprinssini, katselin valtaosan matkasta hänen selkäänsä ja juoksevien lenkkareiden pohjia. Kävelytahtini on hänelle liian nopea, ja hänen hölkkävauhtiinsa kävelyni ei riitä. Eli lenkki yhdessä, mutta erikseen. Lenkeillä huomasin ajattelevani paljon: siivoilin ajatuslokeroita, keskityin luonnon yksityiskohtiin ja ihmettelin maailmanmenoa. Oma aika synnytti huvittavia ajatuksia ja luovia oivalluksia. Kesäinen sää ilahdutti ja hikoilutti. Tajusin, että teen arjessani aivan liian monia asioita yhtä aikaa, enkä varaa riittävästi aikaa yksinololle.

Tämä loisti kilpaa auringon kanssa. Luonto on täynnä yksityiskohtia, joista ei kiireessä ennätä nauttia.
Tämä loisti kilpaa auringon kanssa. Luonto on täynnä yksityiskohtia, joista ei kiireessä ennätä nauttia.

Viikon aikana huomasin kuinka vaikeaa ja helppoa askeleiden kerääminen on. 10 000 askelta päivässä ylläpitää ja tukee hyvää terveyttä. Vähintään 12 000 askelta auttaa kuulemma pudottamaan painoa. Konttori- ja kotitöiden aikana askeleita kertyi vähän, mutta jo tunnin lenkki humpsautti askelmäärän suositellulle tasolle. Päivittäinen askelmääräni on tällä viikolla ollut keskimäärin 16 500.

Portaissa syke nousee, hiki lentää ja pakarat kiittää.
Portaissa syke nousee, hiki lentää ja pakarat kiittää.

Viikon sivuosassa eväät

Kuten viikko sitten arvelinkin, töiden alkaminen on rytmittänyt syömistäni. Aamuisin olen syönyt kauralesepuuroa raejuuston ja mustikoiden kanssa. Lounas ja päivällinen on ollut kasvisvoittoinen, mutta valitettavan usein salaattimainen (ei oikea lämmin ruoka). Kotimaiset tomaatit maistuvat ihanilta ja ovat halpaa evästä juuri nyt. Tomaatti-sipulisalaatti on lastenkin herkkua! 

Kana ja kasvikset viikon ruokalistan kingit.
Kana ja kasvikset – viikon ruokalistan kingit.

Rasvaa en ole isommin ajatellut, mutta sokeria ja höttöntöttöhiilareita olen vältellyt. Smoothieen olen lisännyt rahkaa ja raejuustoa. Viikonloppuherkkuina hörpin lauantaina 4 dl kuivaa kuohuviiniä ja 2 dl punaviiniä. Aurinko porotti, mutta kylmää olutta vältin. Alkoholi on aikamoinen kaloripommi, mutta siitäkin huolimatta nautin lasillisista – ja noin 500 kalorista – hyvällä mielellä. Satuhetki on sallittuja hyvän olon nautintoja.

Satuhetki sallii myös kuohuvat nautinnot.
Satuhetki sallii myös kuohuvat nautinnot.

Myös vettä on tullut juotua enemmän: päivittäin kolmisen litraa, josta litran verran vihreänä teenä.

Tämän viikon keskityin enemmän liikuntaan, vaikka sillä onkin noin 10-20% vaikutus painonpudotuksessa. 80-90% merkitys on sillä mitä suuhuni pistän tai olen pistämättä.

Sunnuntain currykanaa täysjyväriisin ja kasvisten kera.
Sunnuntain currykanaa täysjyväriisin ja kasvisten kera.

Uusi viikko, uudet kujeet. Kalenteriin on merkitty neljä Satuhetkeä. Maanantaina, tiistaina, perjantaina ja sunnuntaina kävelen, juoksen tai teen jotakin muuta, joka saa hien pintaan. Keskiviikkona pääsen nauttimaan hieronnasta ja lauantaina juhlin. Haastetta asetan itselleni monipuolisten, lämpimien hyvän olon ruokien ideoinnissa.

Facebook nosti minulle viikolla monesti hymyn kasvoille. Sieltä poimin tämänkin

Naisilla olisi huomattavasti vähemmän ryppyjä, jos miehet silittäisivät heitä enemmän!

Eiköhän estetä ensi viikolla ryppyjä silittelemällä rakkaimpiamme?

Joko seuraat blogiani? Kurkkaa myös Twitter, Pinterest ja Facebook.

Vihreää kultaa kupissa ja metsässä

On Tekijä SatuKategoria(t): elämänmuutos, hyvinvointi, liikunta, ravinto2 kommenttia

Hyvä minä! Kävelyhaasteen toinen päivä nautiskeltu. Auringonpaiste teki lenkkimetsästä oikean Satumetsän. Mikäs siellä on Satuhetkeä viettääkään. Palaan viikon lenkkihaasteeseen sitten, kun seitsemän päivää on tossuteltu.

Tällä lenkkipolulla on helppo hengittää.
Tällä lenkkipolulla tekisi melkein mieli olla luonnon kauneudelle kateudesta vihreänä. Vaan mitäpä suotta, sitähän saa ahmia vapaasti kilometrikaupalla.

Työt alkoivat tänään viisiviikkoisen kesäloman jälkeen. Eilen illalla olin varma, etten näe Nukkumatista hatun tupsuakaan. Kummasti uni kuitenkin tuli. Yöuni ei ollut kerskailtavan pitkä, mutta unta kuitenkin.

Työpöydän ääressä on helppo hörppiä vettä. Sitähän hoikistujille aina suositellaan. Raikas vesi pitää pirteänä, täyttää masua – ja pissattaa! Vessareissuista kertyi melkoinen määrä päivän 15 000 askeleesta. Jännä peli muuten tämä aktiivisuusranneke. Jos haluat hiljaisen, mutta sinnikkään tsemppaajan, suosittelen hankkimaan.

Yksi nestemäinen terveyspommi, kiitos

Osan vedestä nautin vihreänä teenä. Keitän aamulla vedenkeittimellisen vettä, annan sen jäähtyä hieman ja kaadan vihreän irtoteen päälle kannuun. Ekat mukilliset voi nauttia lämpimänä, mutta itse juon teetä myös huoneenlämpöisenä. Päivän aikana tee hautuu kunnolla ja sen terveysvaikutukset ovat käsittääkseni suurimmillaan.

Vihreä tee sisältää paljon vitamiineja (B, C, E), antioksidantteja ja kivennäisaineita. Terveysvaikutuksia kerrotaan olevan ainakin insuliiniin, kolesteroliin, verenpaineeseen, bakteereihin, kaloreihin, UV-säteisiin, aineenvaihduntaan ja syöpään liittyvissä asioissa. Vihreä tee piristää ja virkistää sekä poistaa nestettä. Se lisää vastustuskykyä stressiä ja flunssaa vastaan sekä hidastaa vanhenemista. Vihreän teen sisältämät flavonoidit estävät rasvan kertymistä kudoksiin, nopeuttavat kalorien polttoa ja rasvan palamista energiaksi. Jollei satumainen näkökulma tähän vihreään ihmeaineeseen riitä, lue vaikkapa Pirjo Suvilehdon Vihreä tee – Terveyttä ja hyvinvointia (Atena 2007).

Eikös se Jari Sillanpääkin laula, että ”Sinä ansaitset vihreää kultaa”?

Satuhetkiä riitti tähän tiistaihin useita. Yksi mehukkaimmista oli iltapala, torilta haetut mansikat rahkapilven päällä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Iltapalaa itserakkaudella. Namskis.
Iltapalaa itserakkaudella. Namskis.

Opettelen kävelemään

On Tekijä SatuKategoria(t): elämänmuutos, hyvinvointi, liikuntaJätä kommentti
Kesärenkaat
Kesärenkaat alle ja menoksi.

Kotoani löytyy jumppapallo, -matto, -keppi ja -kuminauha. Myös vatsalihasrulla, hyppynaru, voimavanne, terapia- ja pilatespallo, kävelysauvat sekä piikkimatto. Ja vielä kahvakuula, käsi- ja nilkkapainot sekä hierontarulla. Lähes käyttämättöminä.

Avainnipussani on roikkunut jo kaksi vuotta huippukuntosalin ladattava avain. Toisen vuoden sain kuntosaliyrittäjiltä kaupan päälle – säälistä. Olin kuluttanut heidän laitteitaan naurettavan vähän ensimmäisen vuoden aikana. Kuulemma saman verran koko vuoden aikana kuin peruskäyttäjä yhden kuukauden aikana. Lähes käyttämätön avainkin siis.

En selvästikään ole välineurheilija. Harmi.

Lehtileikenipustani löytyy ohjeita liikkumiseen, syömiseen ja muihin hyvään elämän aiheisiin. Kirjojakin on.  iPhoneni on täynnä kannustavia sporttiappeja. Laatikot ja puhelimen muisti ovat tehokkaassa käytössä.

Minulla on kiinnostusta ja tietoa liikkumisesta. Omaan myös voimakkaan tahdon ja sitkeyden tehdä asioita, joihin koen intohimoa.

Vasemmassa ranteessani killuu upouusi, mustaherukan violetti Polar Loop -aktiivisuusranneke. Sen sielunmaailmaan olen yrittänyt päästä muutaman päivän ajan. Jatkan harjoituksia.

Kaiken edellä mainitun lisäksi minulla on marmeladiselkäranka. Padam! Onko sinullakin?

Pieni askel ihmiskunnalle, iso askel itselleni

Elämänmuutokseni – Satuhetken – tavoitteena ei ole saada vain tiukkaa takamusta ja makkaratonta masua. Sitä mukaa, kun kropan tulee tiivistyä ja pienentyä, on henkisen puolen tarkoitus kasvaa. Minulle tehdyn Success Hunt Methodin™ tulosten mukaan kehityskohteitani ovat erityisesti näkökentän kaventaminen, pienempiin kokonaisuuksiin ja yksityiskohtiin keskittyminen sekä päännollaus. Satuhetkiini tulee sisältymään hien ja hengästymisen lisäksi pysähtymistä ja ajatustyötä itseni hyväksi.

Huomenna opettelen kävelemään. Jatkan sitä koko viikon: seitsemän päivää ja seitsemän 60 minuutin tehokasta kävelylenkkiä yksikseni. Kävelyä viikonpäivästä tai vireystasostani riippumatta. Vältän ottamasta ainoatakaan juoksuaskelta. En seuraa sykettäni. Kuuntelen vain kehoni tuntemuksiani. En laita kuulokkeita korviini kuunnellakseni musiikkia. Keskityn tuulen huminaan, luonnon hiljaisuuteen ja omaan hengitykseeni. Puhelimen Sports Tracker saa mitata kulkemani matkan ja Polar Loop askelmääräni. Lenkin ajan puhelin on äänetön: en ole käytettävissä.

Ensi sunnuntaina kävelylenkiltä tullessani voin olla tyytyväinen: seitsemän tuntia liikuntaa viikon aikana. Samalla olen saanut nauttia seitsemän tuntia kesäisestä säästä, joka kuulemma vihdoin saapuu iloksemme.

Saattaa olla, että kesäloman loppumisen myötä myös ateriarytmi järkevöityy ja puhdistavaa vettäkin tulee lipitettyä enemmän. Jos näin käy jo tulevalla viikolla, hyvä. Ellei niin käy, ei haittaa. Rutiinit syntyvät pikkuhiljaa. Paljon hitaammin kuin minun hätäinen luonteeni tahtoisi. Koska olen oppinut huonot tapanikin hitaasti ja toistamalla niitä, uskon, että voin oppia hyvätkin tavat samalla tavalla. Kiduttavan hitaasti, mutta jokaisesta askeleesta nauttien.

By the way, jos kiinnostuit Success Hunt Methodista™, pyydä lisäinfoa klikkaamalla Success Hunt Method™

Olinpa kerran…

On Tekijä SatuKategoria(t): elämänmuutos, hyvinvointi, liikunta3 kommenttia
Jalat maassa ja pää tukevasti pilvissä
Jalat maassa ja pää tukevasti pilvissä

Kyllä sinä tiedät mitä sadut ovat. Mielikuvituksellisia tarinoita, joihin on kirjoitettu jokin opetus. Sadut kertovat päähenkilönsä elämästä ja usein erilaiseen kasvamiseen liittyvistä haasteista. Yleisiä satuteemoja ovat muutos, lähteminen, matka ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. Saduissa seikkailee tarunomaisia hahmoja, kuten peikkoja ja jättiläisiä.

Minä olen Satu. Omaan tarinaani on mahtunut ruusuja ja värttinöitä, prinssejä ja sammakoita, prinsessoita ja noita-akkoja, lasikenkiä ja lohikäärmeitä. Satu on kestänyt reilut 40 vuotta. Keski-ikäisenä, kolmen lapsen äitinä haluan nyt kirjoittaa satuani entistäkin enemmän haluamani kaltaiseksi. Elämä tiputtelee haasteita, joista en satuilemalla selviä. Mieli on tyttömäinen, mutta kroppa tuntuu retrolta. Aika ei tahdo riittää kaikkeen. Elämän tarjoamat isotpienet ilot ovat satumaisia. Niistä haluaa nauttia nyt enemmän kuin nuorena.

Satuhetki on minun matkani

Elämänmuutos on niin käytetty sana, että se tympii. Omat muutokseni tottelevat nimeä Satuhetki ja niihin liittyy myös tämä blogi. Satu on taas saapunut yhteen risteykseen.

Matka jatkuu tästä aikomaani suuntaan, muttei varmastikaan täysin suunnittelemallani tavalla. En ole siksi tehnytkään tarkkaa reittisuunnitelmaa. Kyllähän minä jo itseni tunnen. Tiedän jo, että polulleni osuu sellaisia peikkoja ja jättiläisiä kuin väsymys, motivaation puute, ahdistus, lipsahdus ja notkahdus. Uskon myös kohtaavani innostuksen, onnistumisen, yllätyksen ja voiton. Seuraavassa risteyksessä olen vähän erilainen Satu. Risteyksiä riittää ja matka jatkuu, kunnes sydänkäyrä on suora.

Hyppää mukaan

Satuhetki on oma tuokioni tärkeiksi kokemieni asioiden äärellä. Satuhetki-blogini on tapani käsitellä ja jäsentää lukemiani ja oppimiani asioita.

Nelikymppisenä naisena tavoitteenani on hyvä olo. Ahmin tietoa ja kokemuksia siihen liittyen. Mutustelen ja kokeilen itse. Jos koen hyväksi – tai pahaksi – jaan ajatukseni myös sinulle, jotta sinä voit makustella ja tarttua teemaan, jos siltä tuntuu. Tulen viettämään Satuhetkeni mm. seuraavien aiheiden parissa

jaksaminen & pirteys • unen määrä & laatu • hetkessä eläminen • kiitollisuus • rakkaus & ystävyys • positiivisuus • hyvän olon painoon pääseminen & sen hallinta • (mielen)terveellinen ravinto & liikunta •  ulkoinen & sisäinen kauneus • ulkoinen & sisäinen kauheus • luova hulluus & hullu luovuus

Tämä tarina koostuu pienistä Satuhetkistä. Niitä mahdutan päivääni ja viikkooni yhden tai useamman. Pyrin tekemään hyvistä tavoista rutiineita. Haastavinta minulle tulee olemaan matkan hitaus ja riittävän pienten askeleiden ottaminen. Vaaka ja mittanauha kulkevat mukana, mutta ne eivät ole tämän retken tärkeimmät työkalut.

Pyrin kertomaan Satuhetkistäni ytimekkäästi ja värikkäästi. En tee sitä päivittäin. Näppäimistöjen äärellä istumista ja seisomista harrastan jo liikaakin. Satuhetkeni voi olla sinulle tapa viettää aikaa, viihtyä, innostua, ehkäpä kokea ahaa-elämys. Jos näin käy, kerrothan sen kommentoimalla. Toivon keskustelua, kommenttejasi, ideoitasi ja ajatuksiasi.

Päivän tavoitteenani oli tämän matkan ja tarinan aloittaminen. Matkalla ollaan.
Kiva, että olet siinä. Kulje vierellä, kiritä, kannusta ja seuraa.

Mikä Satuhetki-aiheista on sinulle haastavin?