Hikeä, hengästymistä, pysähtymistä ja ajatustyötä

Jes! Voitin itseni kuluneella viikolla seitsemän kertaa.

Päätin viime sunnuntaina, että teen joka päivä – viikonpäivästä tai vireystasostani riippumatta – vähintään 60 minuutin tehokkaan kävelylenkin hikoillen, kuunnellen luontoa ja omaa hengästymistäni. Ei juoksuaskelia, ei musiikkia, eikä sykkeen seurantaa millään teknisellä härvelillä.

Onnistuin melkein. Sääntörikkomuksia tein seuraavasti:

  • keskiviikkona jäin reilut puoli minuuttia tavoitetunnistani
  • tänään en lähtenyt lenkille yksin vaan Satuprinssini kanssa
  • koko viikon ranteessani killui aktiivisuusranneke ja tänään otin mukaan myös upouuden sykevyön
  • jokaiseen lenkkiini liittyi rappusjuoksu
    (juoksin 28-200 porrasta/lenkkikerta)

Armahdan itseni noista. Ihania rosoja perfektionistin elämässä =)

Kävelin viikolla 7 kertaa ja 49,5 kilometriä.
Käytin liikuntaan aikaa 8 tuntia 9 minuuttia ja 18 sekuntia.
Lenkkini päättäviä rappusia nousin viikon aikana 788 kpl.

Kotikuntani on täynnä upeita lenkkipolkuja.
Kotikuntani on täynnä upeita lenkkipolkuja.

16 500 askelta/ päivä

Löysin ajan lenkeilleni, koska olin niin päättänyt. Kolmen lapsen yh-äitinä en voi kuitenkaan hehkuttaa kuinka helppoa se oli. En voi myöskään sanoa, että se olisi ollut mahdottoman vaikeaa. Olin viikolla kahdeksan tuntia poissa kotitöistä. Lapset vielä lomailivat ja olivat osan viikkoa pois kotoa. Ruoanlaittoa minun ei siis tarvinnut miettiä koko perheelle. Käytin kyllä tavallista enemmän aikaa miettien ja pakaten omia ja aikuisen tyttäreni eväitä.

En voi sanoa, että lenkkipolku olisi huudellut nimeäni tai, että jokainen liikuntatuokio olisi ollut yhtä juhlaa. Ei huutanut, eikä ollut. Maanantai oli helpompi kuin tiistai. Keskiviikkona kärsin kovasta päänsärystä, enkä olisi lähtenyt lenkille, ellen olisi haastettani täällä julkisesti huudellut. ***keleen PMS! Myös lauantaina olisin tehnyt paljon mieluummin jotakin muuta (lue: laiskotellut) kuin lenkkeillyt. Jokapäiväinen tukanpesu ärsytti.

Haasteesta jäi kuitenkin käteen ehdottomasti enemmän positiivista kuin negatiivista.

Lenkkitunti oli 100% omaa aikaani. Kävelin kuutena päivänä yksin. Vaikka tänään sainkin seurakseni Satuprinssini, katselin valtaosan matkasta hänen selkäänsä ja juoksevien lenkkareiden pohjia. Kävelytahtini on hänelle liian nopea, ja hänen hölkkävauhtiinsa kävelyni ei riitä. Eli lenkki yhdessä, mutta erikseen. Lenkeillä huomasin ajattelevani paljon: siivoilin ajatuslokeroita, keskityin luonnon yksityiskohtiin ja ihmettelin maailmanmenoa. Oma aika synnytti huvittavia ajatuksia ja luovia oivalluksia. Kesäinen sää ilahdutti ja hikoilutti. Tajusin, että teen arjessani aivan liian monia asioita yhtä aikaa, enkä varaa riittävästi aikaa yksinololle.

Tämä loisti kilpaa auringon kanssa. Luonto on täynnä yksityiskohtia, joista ei kiireessä ennätä nauttia.
Tämä loisti kilpaa auringon kanssa. Luonto on täynnä yksityiskohtia, joista ei kiireessä ennätä nauttia.

Viikon aikana huomasin kuinka vaikeaa ja helppoa askeleiden kerääminen on. 10 000 askelta päivässä ylläpitää ja tukee hyvää terveyttä. Vähintään 12 000 askelta auttaa kuulemma pudottamaan painoa. Konttori- ja kotitöiden aikana askeleita kertyi vähän, mutta jo tunnin lenkki humpsautti askelmäärän suositellulle tasolle. Päivittäinen askelmääräni on tällä viikolla ollut keskimäärin 16 500.

Portaissa syke nousee, hiki lentää ja pakarat kiittää.
Portaissa syke nousee, hiki lentää ja pakarat kiittää.

Viikon sivuosassa eväät

Kuten viikko sitten arvelinkin, töiden alkaminen on rytmittänyt syömistäni. Aamuisin olen syönyt kauralesepuuroa raejuuston ja mustikoiden kanssa. Lounas ja päivällinen on ollut kasvisvoittoinen, mutta valitettavan usein salaattimainen (ei oikea lämmin ruoka). Kotimaiset tomaatit maistuvat ihanilta ja ovat halpaa evästä juuri nyt. Tomaatti-sipulisalaatti on lastenkin herkkua! 

Kana ja kasvikset viikon ruokalistan kingit.
Kana ja kasvikset – viikon ruokalistan kingit.

Rasvaa en ole isommin ajatellut, mutta sokeria ja höttöntöttöhiilareita olen vältellyt. Smoothieen olen lisännyt rahkaa ja raejuustoa. Viikonloppuherkkuina hörpin lauantaina 4 dl kuivaa kuohuviiniä ja 2 dl punaviiniä. Aurinko porotti, mutta kylmää olutta vältin. Alkoholi on aikamoinen kaloripommi, mutta siitäkin huolimatta nautin lasillisista – ja noin 500 kalorista – hyvällä mielellä. Satuhetki on sallittuja hyvän olon nautintoja.

Satuhetki sallii myös kuohuvat nautinnot.
Satuhetki sallii myös kuohuvat nautinnot.

Myös vettä on tullut juotua enemmän: päivittäin kolmisen litraa, josta litran verran vihreänä teenä.

Tämän viikon keskityin enemmän liikuntaan, vaikka sillä onkin noin 10-20% vaikutus painonpudotuksessa. 80-90% merkitys on sillä mitä suuhuni pistän tai olen pistämättä.

Sunnuntain currykanaa täysjyväriisin ja kasvisten kera.
Sunnuntain currykanaa täysjyväriisin ja kasvisten kera.

Uusi viikko, uudet kujeet. Kalenteriin on merkitty neljä Satuhetkeä. Maanantaina, tiistaina, perjantaina ja sunnuntaina kävelen, juoksen tai teen jotakin muuta, joka saa hien pintaan. Keskiviikkona pääsen nauttimaan hieronnasta ja lauantaina juhlin. Haastetta asetan itselleni monipuolisten, lämpimien hyvän olon ruokien ideoinnissa.

Facebook nosti minulle viikolla monesti hymyn kasvoille. Sieltä poimin tämänkin

Naisilla olisi huomattavasti vähemmän ryppyjä, jos miehet silittäisivät heitä enemmän!

Eiköhän estetä ensi viikolla ryppyjä silittelemällä rakkaimpiamme?

Joko seuraat blogiani? Kurkkaa myös Twitter, Pinterest ja Facebook.

Vihreää kultaa kupissa ja metsässä

Hyvä minä! Kävelyhaasteen toinen päivä nautiskeltu. Auringonpaiste teki lenkkimetsästä oikean Satumetsän. Mikäs siellä on Satuhetkeä viettääkään. Palaan viikon lenkkihaasteeseen sitten, kun seitsemän päivää on tossuteltu.

Tällä lenkkipolulla on helppo hengittää.
Tällä lenkkipolulla tekisi melkein mieli olla luonnon kauneudelle kateudesta vihreänä. Vaan mitäpä suotta, sitähän saa ahmia vapaasti kilometrikaupalla.

Työt alkoivat tänään viisiviikkoisen kesäloman jälkeen. Eilen illalla olin varma, etten näe Nukkumatista hatun tupsuakaan. Kummasti uni kuitenkin tuli. Yöuni ei ollut kerskailtavan pitkä, mutta unta kuitenkin.

Työpöydän ääressä on helppo hörppiä vettä. Sitähän hoikistujille aina suositellaan. Raikas vesi pitää pirteänä, täyttää masua – ja pissattaa! Vessareissuista kertyi melkoinen määrä päivän 15 000 askeleesta. Jännä peli muuten tämä aktiivisuusranneke. Jos haluat hiljaisen, mutta sinnikkään tsemppaajan, suosittelen hankkimaan.

Yksi nestemäinen terveyspommi, kiitos

Osan vedestä nautin vihreänä teenä. Keitän aamulla vedenkeittimellisen vettä, annan sen jäähtyä hieman ja kaadan vihreän irtoteen päälle kannuun. Ekat mukilliset voi nauttia lämpimänä, mutta itse juon teetä myös huoneenlämpöisenä. Päivän aikana tee hautuu kunnolla ja sen terveysvaikutukset ovat käsittääkseni suurimmillaan.

Vihreä tee sisältää paljon vitamiineja (B, C, E), antioksidantteja ja kivennäisaineita. Terveysvaikutuksia kerrotaan olevan ainakin insuliiniin, kolesteroliin, verenpaineeseen, bakteereihin, kaloreihin, UV-säteisiin, aineenvaihduntaan ja syöpään liittyvissä asioissa. Vihreä tee piristää ja virkistää sekä poistaa nestettä. Se lisää vastustuskykyä stressiä ja flunssaa vastaan sekä hidastaa vanhenemista. Vihreän teen sisältämät flavonoidit estävät rasvan kertymistä kudoksiin, nopeuttavat kalorien polttoa ja rasvan palamista energiaksi. Jollei satumainen näkökulma tähän vihreään ihmeaineeseen riitä, lue vaikkapa Pirjo Suvilehdon Vihreä tee – Terveyttä ja hyvinvointia (Atena 2007).

Eikös se Jari Sillanpääkin laula, että ”Sinä ansaitset vihreää kultaa”?

Satuhetkiä riitti tähän tiistaihin useita. Yksi mehukkaimmista oli iltapala, torilta haetut mansikat rahkapilven päällä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Iltapalaa itserakkaudella. Namskis.
Iltapalaa itserakkaudella. Namskis.